1.12.2009
Yli puolet suomalaisista arvioi, ettei lakisääteinen eläketurva tarjoa heille riittävää elintasoa, ilmenee Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Tästä huolimatta 42 prosenttia vastaajista ei ole varautunut eläkeaikaan mitenkään. Joka kolmas suhtautuu myönteisesti uusiin eläkesäästämistuotteisiin.
TNS Gallup selvitti Sampo Pankin toimeksiannosta millä tavoin suomalaiset varautuvat eläkeaikaan ja mitä mieltä he ovat eläkesäästämisestä. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1 020 yli 18-vuotiasta suomalaista 2.-10. marraskuuta.
Suomalaiset kokevat tutkimuksen mukaan, ettei nykyinen lakisääteinen eläketurva riitä turvaamaan heille tämänhetkistä elintasoa, kun he jäävät eläkkeelle. Elintason pudotusta pelkää lähes joka toinen 45–59-vuotias ja peräti kaksi kolmasosaa 30–44-vuotiaista. Suurten ikäluokkien edustajat ovat taas toista mieltä.
Nykyjärjestelmä koetaan vaikeaselkoiseksi
Vaikka eläketurvan taso epäilyttää monia, vastaajista peräti 42 prosenttia ei ole varautunut eläkeaikaan laisinkaan. Varautuminen on heikointa nuorimmissa ikäluokissa ja alle 30-vuotiaista vain alle puolet ilmoittikin varautuneensa eläkevuosiin.
– Tämä tulos kertoo karua kieltä siitä, että kansalaiset suhtautuvat varsin huolettomasti tulevaan eläkeaikaan, vaikkei lakisääteisen eläkkeen uskotakaan takaavan nykyistä toimeentuloa, arvioi johtaja Sari Köykkä Sampo Pankin Varallisuudenhoidosta.
Syy heikkoon varautumiseen saattaa olla siinä, että nykyinen eläkesäästämisjärjestelmä koetaan vaikeaselkoiseksi ja kalliiksi. Peräti 57 prosenttia arvostelee nykyjärjestelmää vaikeaksi ymmärtää.
– Eläkesäästämistä pidetään myös kalliina. Yli puolet (53 %) vastaajista oli tätä mieltä. Naiset kokivat miehiä useammin, ettei heillä ole varaa eläkesäästämiseen.
Talletukset ja vakuutukset nyt suosituimmat tavat
Tavallisimmin eläkeaikaan suomalaiset varautuvat sijoittamalla talletuksiin (27 %), eläkevakuutuksiin (23 %) tai rahastoihin (18 %). Osakesijoituksilla eläkeaikaan on varautunut 9 prosenttia, sijoitusasunnolla 8 % ja perinnöllä 6 % vastaajista. Metsän varaan laskee 3 prosenttia vastaajista, samoin kuin oman yrityksen (3 %) tuomaan lisäturvaan.
Miehet varautuivat naisia enemmän sijoittamalla osakkeisiin ja rahastoihin. Naiset varautuvat miehiä useammin perinnön turvin. Mitä nuorempi eläkesäästäjä, sitä suurempi on osakkeiden ja rahastojen suosio. Yli 60-vuotiaiden parissa suosituin säästämismuoto on talletukset.
Ensi tammikuussa voimaan astuu uusi laki pitkäaikaissäästämisestä, jonka myötä myös talletukset, osakkeet ja rahastot tulevat eläkevakuutusten rinnalle verotuetun eläkesäästämisen piiriin. Tutkimus osoittaa, että kolmannes kaikista vastaajista on kiinnostunut vapaaehtoisen eläkesäästämisen uusista tuotteista, mutta hyvin moni heistä kaipaa lisätietoja asiasta. Toisaalta suuri osa (37 %) ei aio vielä muuttaa varautumistaan eläkeaikaan. Joka viides ei osaa sanoa mielipidettään.
– Nuoret suhtautuvat uudistukseen myönteisemmin, eli 18–44-vuotiaista yli 40 prosenttia on kiinnostunut ottamaan käyttöön uusia tuotteita, korostaa Sari Köykkä.
Selvä enemmistö eli yli 60 prosenttia 45–59-vuotiaiden ikäluokasta katsoo, että eläkesäästäminen on ajankohtaista heidän iässään.
Lisäeläke yli 200 euroa
Lisätulon tarve vaihtelee suuresti ikäryhmästä toiseen. Melkein puolet yli 60-vuotiaista katsoo, etteivät he tarvitse lisätuloja nykyeläkkeen päälle, kun taas nuorten parissa lisätulon suuruutta ei osata arvioida.
Joka viides kokee tarvitsevansa lisätuloja vähintään 200-400 euroa kuukaudessa. Melkein yhtä moni (16 prosenttia) arvioi tarpeen 400-600 euroksi per kuukausi.
Suomen uusi eläkesäästämismalli pärjää vertailussa
Suomi on tähän mennessä ollut harvoja EU-maita, jossa verotuettu vapaaehtoinen eläkesäästäminen on rajoitettu yhteen tuotteeseen eli eläkevakuutukseen. Nyt uuden lakiehdotuksen johdosta vaihtoehdot eläkesäästämisessä laajenevat vastaamaan mm. Ruotsissa ja Tanskassa jo kauan vallinnutta tilannetta.
Vapaaehtoista eläkesäästämistä on koko ajan tuettu Suomessa kohtuullisella veroporkkanalla, jonka vuoksi moni on jo aloittanut eläkevakuutussäästämisen. Sijoitusmahdollisuuksien laajentumisen lisäksi Suomen uuden vapaaehtoisen eläkesäästämismallin tekee houkuttelevaksi myös säästöjen edullinen verokohtelu sekä säästöaikana että niitä nostettaessa.
Laaksonen: Läpinäkyvyys ja hyödyt kannustavat säästämään
Sampo Pankin Varallisuudenhoidosta vastaava johtaja Kimmo Laaksonen uskookin, että uusien mahdollisuuksien mukanaan tuomat hyödyt kannustavat kuluttajia säästämään tulevia eläkepäiviä varten.
– Uudistuksen kautta kilpailu avautuu palveluntarjoajien lisääntymisen myötä ja säästäjä voi entistä monipuolisemmin ja paremmin valita, mihin kohteisiin säästönsä sijoittaa. Aiemmasta poiketen säästäjä voi myös halutessaan siirtää jo kertyneet säästöt palveluntarjoajalta toiselle. Nämä seikat pitävät mielestäni kulut kurissa. Kuluttaja onkin tässä suurin voittaja. Uskon, että eläkeaikaan varautuvien määrä tuleekin jatkossa selvästi kasvamaan, ennakoi Laaksonen.
Lisätietoja:
Kimmo Laaksonen, johtaja, Sampo Pankki, 010 546 6614
Sari Köykkä, johtaja, Sampo Pankki, 010 546 6640